ONKO TEILLÄ KONTAKTIONGELMIA?
Sini Lindroos

Jos haluamme itse kuunnella musiikkia, meidän tulee ensin avata radio. Samoin on myös koiran kanssa. Koiran ja omistajan välille on ensin luotava yhteys, kanava, jotta koira voisi kuulla, mitä siltä vaadimme.

Onko sinusta tuntunut että tapaamistasi koirista osa kuuntelee paremmin omistajaansa kuin toiset? Olet myös saattanut törmätä koulutuskentillä, näyttelyissä tai tavallisella iltalenkillä koiranulkoiluttajaan, joka yrittää saada koiransa tottelemaan ja kuuntelemaan itseään. Omistaja saattaa vinguttaa jotain lelua, rapistella namipussia, korottaa ääntään tai nykiä koiraa hihnassa - vailla tulosta. Koira on edelleen passiivinen ulkoiluttajansa yrityksiin saada koira kuuntelemaan, ottamaan kontaktia.

Mistä tällöin on kysymys? Ulkopuoleisesta saattaa edellä kuvatun kaltainen tilanne näyttää siltä, että koira on kouluttamaton, mutta oikeampi vastaus olisi: Koiran ja ulkoiluttajan välillä ei ole kontaktia, joka luo pohjan yhteiselle toiminnalle. Tässä artikkelissa tulen käsittelemään aihetta, miten saamme luotua koiraamme paremman kontaktin, niin että koira hakee aktiivisesti, itsenäisesti omistajaltaan kontaktia, eikä omistajan tarvitse sitä siltä "kerjätä" tai houkutella.

Artikkeli pohjautuu henkilökohtaisiin kokemuksiini koirien ehdollistamisesta, laumakäyttäytymisestä ja kouluttamisesta.

Mitä kontakti on?

Mitä termi "kontakti" tarkoittaa? Sivistyssanakirja antaa sen määritteeksi: kosketus, yhteys, yhteyshenkilö. Tätä kontakti tarkoittaa myös koiramaailmassa. Kontakti on koiran ja omistajan välinen yhteys, jonka luo yhteyshenkilö (omistaja). Yhteys voidaan luoda tietyllä merkillä (käsky, ele, tapahtuma), jonka jälkeen omistaja voi esittää koiralle vaatimuksia, jotka sen tulee suorittaa.

Mielestäni kontakti tarkoittaa lyhyesti sanottuna sitä, että koiran omistaja pystyy hallitsemaan koiransa tilanteessa kuin tilanteessa ja saa sen samanaikaisesti suorittamaan vaaditun tehtävän.

Monissa koirakirjoissa esiintyy termi "kontakti", jonka yhteydessä esitellään erilaisia keinoja kuinka koiralle voidaan opettaa kontaktinottamista. Tässä tulee esille se suurin ero oman näkemykseni kanssa. Omasta mielestäni kontakti ei ole opettavissa koiralle namipalojen tms. avulla, vaan se pohjautuu suoraan koiran ja omistajan arvojärjestykseen. Kontaktiongelmat ovat monesti myös ensimmäinen "oire" vääristyneestä laumahierarkiasta, jolloin kontaktiongelman olemassa olo heijastaa johtajuusongelmien olemassa olosta. Koiran omistajan ei pitäisi joutua opettamaan koiraansa ottamaan itseensä kontaktia, vaan koiran tulisi aktiivisesti hakea omistajansa, laumanjohtajansa kontaktia. Ja tämä artikkeli käsitteleekin ensisijaisesti sitä, miten saamme tämän aikaiseksi.

Kuitenkin me voimme opettaa koiraa erilaisten harjoitusten ja ehdollistamisen avulla kiinnittämään huomionsa haluamaamme kohtaan, esimerkiksi omistajan kasvoihin (katsekontakti) tai käteen (käsikontakti). Esittelen tässä yleisellä tasolla muutaman yleisimmän, mutta en puutu niiden opettamiseen sen enempää, koska niistä on paljon tietoa saatavilla mm. internetissä ja koirakirjoissa.

» Katsekontakti:
Koiran tulee katsoa omistajaansa silmiin/kasvoihin. Mm. shaping aloitetaan tätä kontaktilajia vahvistamalla. Koira palkitaan aina kun se itsenäisesti, ilman houkuttelua katsoo omistajaansa. Riittävän monta toistoa, niin koira alkaa hakea omistajansa katsekontaktia. Tätä voidaan käyttää esim. näyttelyissä seisottaessa koiraa vapaasti tai katkaistakseen koiran katsekontakti esim. vieraaseen koiraan. Koira voidaan siis ehdollistaa esim. käskysanalla "katso" katsomaan omistajaansa.

» Käsikontakti:
Koira ehdollistetaan omistajan käteen, niin että kun omistaja esim. laskee käden alas, koira tulee ns. käteen eli käden luokse. Tätä käytetään paljon hyödyksi mm. agilityssä. Myös käden seuraaminen on yleinen tapa käyttää käsikontaktia hyödyksi.

» Liikekontakti:
Koira seuraa aktiivisesti omistajan kehon liikkeitä. Ohjaaja pystyy lähettämään koiran kehon liikkeellä haluamaansa suuntaan. Mm. seuraamisharjoitukset perustuvat liikekontaktin hyväksikäyttöön.

Onko teillä kontaktiongelma?

Kun lenkillä vastaan tulee toinen koira, niin saatko oman koirasi ohittamaan vieraan koiran levollisesti, ilman että koirasi haukkuu, vetää hihnassa tai tuijottaa vierasta koiraa? Kun olette koulutuskentällä, niin onko koira välinpitämätön sinun tekemisiäsi kohtaan? Onko eteenne tullut tilannetta jossa tuntuu, että koirasi on kuuro?

Jos vastasit yhteen tai useampaan kysymykseen kyllä, niin teillä on jonkin tasoisia kontaktiongelmia koiranne kanssa tai ainakin koiran ja sinun välistä kontaktia voidaan parantaa. Haluankin kiinnittää huomiosi siihen, että yleensä lähes kaikkien omistajien ja koirien välistä kontaktia voidaan parantaa.

Mitä vahvempi kontakti sinun ja koirasi välillä vallitsee, sen paremmin pystytte toimimaan julkisilla paikoilla, koulutuskentillä, koiranäyttelyissä, kilpailuissa.

"Huomiotyhjiöstä" hyötyä kontaktiongelmiin

Jos koiran ja omistajan välillä on kontaktiongelmia, niin ensimmäinen askel parempaan laumajärjestykseen, parempaan kontaktiin on viikon "huomiotyhjiö". Tämä tarkoittaa sitä, että koiraan ei kiinnitetä mitään huomiota. Sitä ei hyväillä, se ei saa tulla syliin, sitä ei kiitellä tai toruta, sen kanssa ei leikitä jne. Kaikki ylimääräinen huomio karsitaan pois, mutta luonnollisestikin koiran perustarpeista (ruoka, juoma, liikunta) huolehditaan.

Ensimmäisenä "huomiotyhjiö" - päivänä et välttämättä vielä havaitse koirassasi mitään muutosta, mutta yleensä jo toisena tai viimeistään kolmantena "huomiotyhjiö" - päivänä koirasi pyrkii saamaan huomiotasi. Se voi vinkua, yrittää kivuta syliin, se voi haukkua, tulla makaamaan päällesi, purra hihnaansa lenkillä jne. Kaikkiin näihin koiran yrityksiin ottaa omistajaansa kontaktia ei pitäisi reagoida mitenkään. Koiran vain annetaan olla, sillä "huomiotyhjiön" tarkoitus on viestittää koiralle, että omistajan huomion saaminen ei ole itsestään selvyys, eikä koira voi päättää koska omistaja ja koira seurustelevat, vaan siitä päättää aina omistaja. Omistajan huomion on palkkio, jonka koira ansaitsee, kun se toimii omistajansa toivomalla tavalla.

Kun viikko on kulunut, niin omistaja kiinnittää koiraan huomiota ensimmäisen kerran. Tämä olisi hyvä tapahtua ensin rauhallisessa paikassa, kuten kotona, jolloin koiralle ei ole mahdollisuutta kiinnittää muuhun mielenkiintoaan kuin omistajaansa. Tämän jälkeen voidaan jatkaa normaalia elämää, mutta sillä muutoksella että koiran ei anneta määrätä enää koska on aika huomiolle, vaan koiran ja omistajan välisen kontaktin määrän, ajan ja paikan määrää aina omistaja. Tähän pääsette sillä, että kun koira pyrkii hakemaan kontaktia sinulta, et ole huomaavinasikaan sen yrityksiä. Tylysti vain työnnät sen alas, jos se yrittää kiivetä syliisi tai suljet korvasi sen haukkumiselta/vinkumiselta. Yllättävän nopeastikin huomaat, että koirasi käyttäytymisessä alkaa tapahtua muutoksia. Koira alkaa seurata sinun liikkeitäsi aktiivisesti, vaikka se olisi levossakin. Se odottaa rauhallisesti sinun merkkiäsi, koska sinulla on sille aikaa.

Koiran perusluonteeseen kuuluu, että se haluaa miellyttää laumanjohtajaansa, sinua. Joten tällainen käytös on koiralle hyvin ominaista ja koira tuntee olonsa paljon turvallisemmaksi, kun se voi luottaa sinuun laumanjohtajana. Sen ei tarvitse enää kiinnittää huomiotaan kaikkiin ympäristön ärsykkeisiin, vaan se voi keskittyä siihen miten sinä laumanjohtajana käsket sen suorittamaan.

Miksi huomiotyhjiö on niin tehokas?

Moni saattaa ihmetellä nyt miksi huomiotyhjiö on koiran motivoinnissa, kontaktin luomisessa niin tehokas "koulutusväline". Ajatellaanpas tilannetta kun menet kotiin työpäivän jälkeen. Sinua vastassa on luultavasti hyvin iloinen koira, joka heiluttaa häntää, haukkuu, hyppii sinua vasten, yrittää kaikin tavoin saada huomiosi kiinnitettyä itseensä. Miksi koira tuolloin toimii näin? Oma näkemykseni on, että koiralla on omistajan työpäivän ajan saattanut olla turvallista, mutta hyvinkin tylsää. Koira on ehdollistunut siihen, että kun omistaja saapuu kotiin, tapahtuu jotain mukavaa koiran kannalta (vrt. palkkio): lenkille pääsy, ruokaa. Kotiintulosi siis saa aikaan koiran käytöksen.

Tämä "kotiin tulon iloisuus" pitäisi saada koirasta esiin myös muualla, aina kun omistaja sitä koiraltaan odottaa. Koira ehdollistetaan huomiotyhjiön avulla siihen, että kun omistaja havahduttaa sen huomion, niin tiedossa on jotain mukavaa (ruokaa, leikkiä, seuraa). Koira pyrkii tekemään aina sellaisia asioita, joista se kokee saavansa välitöntä mielihyvää. Kun koira on ehdollistettu siihen, että koiralle "tulee hyvä mieli" aina kun se toimii yhdessä omistajan kanssa, niin koira pyrkii itsenäisesti hakemaan omistajansa huomiota.

Tämän jälkeen meidän ei tarvitse enää kuin vihjata koiralle, että nyt olisi yhteisen toiminnan aika ja koira on "avattu toiminnan kanavalle".

Miksi huomioimattomuus on tehokkaampaa kuin suora rangaistus?

Miksi koiran ei-toivottuun käyttäytymiseen tulisi useimmiten puuttua pelkällä "selän kääntämisellä" johtuu siitä, että koiralle negatiivinenkin palaute, rangaistus, on huomiota. Rangaistus voi joissain tapauksessa olla palkkio, koska se saa "pahoja tehdessään" omistajansa huomion. Siksi koiran tottelemattomuuteen ei kannattaisi useimmissa tapauksissa puuttua muuten kuin hiljaisuudella ja välinpitämättömyydellä.

Otetaan esimerkiksi klassinen tapaus, koira kaupan edessä odottamassa: Koira jätetään sidottuna kaupan eteen odottamaan. Kun omistaja on kytkenyt koiran ja on poistumassa sen luota, koira alkaa haukkua. Tällöin omistaja palaa koiransa luokse, toruu sitä. Torumisen jälkeen omistaja yrittää uudelleen poistua koiran luota, jolloin koira taas haukkuu. Omistaja palaa takaisin koiran luokse. Toruu kovemmin koiraa. Jälleen omistaja poistuu koiran luota, joka alkaa haukkua. Nyt omistaja marssii vihaisena kauppaan, kiroillen koiransa tottelemattomuutta. Koira jää pihalle haukkumaan. Mikä meni pieleen? Omistajan kannalta katsottuna kaikki, koira ei totellut. Koiran kannalta se onnistui kahdesti, se sai houkuteltua omistajansa palaamaan. Koiran motiivina oli haukkumalla saada omistaja palaamaan luokseen, ja siinä se menestyi loistavasti.

"Huomiotyhjiöstä" hyötyä myös kilpakoirille

Omistajan ja koiran välinen kontakti ei ole riippuvainen siitä, kuinka koulutettu koira on, mutta tosin palkitseviin suorituksiin ei voida päästä ilman hyvää ohjaajan ja koiran välistä kontaktia.

Koiran ja omistajan välillä ei tarvitse olla varsinaisia kontaktiongelmia, mutta silti omistaja voi kaivata koiraansa lisää "kuuntelevaisuutta". Esimerkiksi jos olet huomannut koulutustilanteessa, että koirasi ei enää kuuntele sinua niin kuin ennen. Siitä on saattanut tulla hieman välinpitämätön, jolloin se saattaa "haahuilla omiaan". Koira kyllä suorittaa määrätyt tehtävät, mutta suorituksesta puuttuu tekemisen ilo. Tai sitten koira voi pyrkiä liian itsenäiseen toimintaan. Esimerkiksi agilityradalla väärälle esteelle karkaavalle koiralle tekee hyvää muistuttaa ohjaajan asemasta.

Rankaisemalla tai painostuksella emme pääse näissä tapauksissa haluttamaamme lopputulokseen; iloiseen suoritukseen. Jos huomaat harjoituksissa koirasi olevan "välinpitämätön" tai ottavan liikaa vapauksia suorituksissa, niin paras tapa minusta on lopettaa harjoitukset siihen. Pakataan tavarat ja koira autoon ja mennä kotiin. Älä kiinnitä koiraan mitään huomiota, vaan aseta se jälleen "huomiotyhjiöön".

Ensimmäisillä kerroilla "huomiotyhjiön" tulee jatkua riittävän pitkään, jotta koira kokee sen rangaistuksena eikä pidä sitä vain "vapaailtana". Myöhemmin koiralle saattaa riittää vain päivän tai kahden omistajansa huomioimattomuus, jolloin koiralle muistutetaan, että sen elämä ilman omistajan huomiota on tylsää ja ansaitakseen sen tulee tehdä omistajan huomion eteen töitä, toimia niin kuin omistaja siltä vaatii.

Huomiotyhjiön avulla on mahdollista saada koiralle entistä suurempi motivaatio työskentelyyn ja sitä kautta esim. agilityradalle tarkempia, iloisempia suorituksia.