LAUMANI JA MINÄ
Sini Lindroos

Mielenkiinto tämän artikkelin kirjoittamiseen syntyi niistä lukuisista kysymyksistä joita minulle esitettiin, miten meidän kotilaumamme elää yhdessä sulassa sovussa? Kotonamme asustaa seitsemän koiraa, joista osa on uroksia (3) ja osa narttuja (4). Lauman jäsenten ikähaarukka vaihtelee kolmestatoista vuodesta puoleen vuoteen.

Artikkeli on samalla kuvaus meidän lauman yhteisestä toiminnasta kuin mielipiteitäni siitä miten koirien laumakäyttäytyminen muotoutuu ja vaihtelee elämän sykkeessä. Se toivottavasti herättää lisäkysymyksiä, joka saa sinut tutkimaan lisää koirien sosiaalisia käyttäytymismalleja ja laumakäyttäytymistä. Koira on kuitenkin ensisijaisesti laumaeläin, jonka melkein kaikki toiminnot pohjautuvat siihen, että se haluaa muodostaa lauman muiden samalla reviirillä elävien kanssa. Koiran tarve vahvistaa yhteenkuuluvuuttaan laumaan ja miellyttää laumanjohtajaa on sisäsyntyistä ja heijastuu kaikkeen sen tekemiseen. Sitä voi koiran omistaja käyttää hyväksi koulutukseen ja sieltä löytyy yleensä vastaukset melkein kaikkiin koirien nykypäivän käyttäytymisongelmiin.

Alkusanat

Koirien laumakäyttäytymistä olen pidempään seuraillut kotona asuvien koirieni avulla ja tehnyt niiden käyttäytymisestä erilaisia havaintoja ja päätelmiä. Näillä päätelmillä ei välttämättä ole mitään "tieteellistä todistusaineistoa", vaan perustuvat pääasiassa omiin kokemuksiini. Tätä artikkelia lukiessasi sinun on hyvä muistaa, että "kuulun" siihen koulukuntaan joka rinnastaa suden ja koiran toiminnot hyvinkin läheisiksi, pitäen sutta ja koiraa edelleen toiminnoiltaan hyvin samankaltaisina. Toinen koulukunta ei taas tätä yhteyttä susien ja koirien välillä tunnusta ja haluaisi että ajattelisimme sutta ja koiraa aivan eri lajeina, jotka käyttäytyvät erilailla.

Itse uskon, että koiran viettejä ei evoluutio ole pystynyt muuttamaan miksikään. Toki jalostuksella niihinkin on osaltaan vaikutettu, niin että toisilla roduilla osa vieteistä on lievempiä ja toisilla voimakkaimpia. Mutta pääperiaate koiralla ja sudella on minusta saama. Niiden elämää säätelee kaksi perusviettiä: eloonjäämisvietti ja lisääntymisvietti.

Koira on laumaeläin

Tyypillinen susilauma koostuu 6-10 yksilöstä, jossa johtoasemassa on alfapariskunta (alfa uros ja alfa naaras). Lauman jäsenillä on oma paikkansa lauman sisäisessä hierarkiassa. Sudet elävät laumoissa ja niillä on hyvin kehittynyt elekieli sosiaalisen kanssakäymiseen. Susien selviytyminen perustuu pitkälti lauman kykyyn työskennellä yhdessä. Esimerkiksi laumassa sudet pystyvät metsästämään isompia saaliita ja hoitamaan pentueet paremmin kuin yksinäiset eläimet.

Vaikka koiria on jalostutettu aikojen saatossa, on koirilla säilynyt tarve kuulua laumaan ja toimia yhdessä laumanjäsenten kanssa. Tätä koiran perustarvetta ihmiset ovat oppineet käyttämään hyödykseen. Koira onkin ensisijaisesti laumaeläin, joka tarvitsee elämiseen selvät pelisäännöt. Sen elämä on aina jollain tavoin kytköksissä laumaansa. Nykypäivän koiran lauman voi muodostaa yksi koira ja yksi ihminen tai se voi muodostua useista eri koirista, eri eläinlajeista, ihmisistä jne. Koira käyttäytyy myös ns. sekalaumassa samoin kuin koira käyttäytyisi vain koirien muodostamassa laumassa tai jopa kuten susi susilaumassa. Koira elää puhtaasti vaistojensa varassa. Sen käytökseen voidaan vaikuttaa jonkin verran koulutuksen avulla, mutta laumakäyttäytymisessä ja sosiaalisessa kanssakäymisessä koiran vaistot ja opitut kokemukset muodostavat sen pohjan joille koiran käytös laumassa rakentuu.

Laumavietti on hyvin voimakas viettialue ja lauma on koiran elämän perusta. Laumassa koirat tekevät monia asioita yhdessä: leikkivät, nukkuvat, saalistavat, hoitavat toisiaan ja pentuja. Koira haluaa aina vahvistaa lauman yhteenkuuluvuutta ja miellyttää lauman johtajaa.

Nykyajan koiran lauma muodostuu yleensä ihmisestä/ihmisistä (ja toisista koirista ja lemmikkieläimistä). Sosiaalisesti toimiva koiralauma toimii monin tavoin kuten susilauma. Esimerkiksi omat narttukoirani ovat pentuaikoina hyvin sosiaalisia. Synnyttänyt narttu päästää muut koiramme pentulaatikkoon jo muutaman päivän päästä synnytyksestä. Muut nartut ottavat myös osaa pentujen hoitoon, yksi jopa siinä määrin että se tuottaa runsaasti maitoa pennuille, jolloin se pystyy imettämään pentuja emokoiran rinnalla.

Susi ja koira laumaeläiminä

Koska koira on polveutunut sudesta, on sen toiminnoissa edelleen selvästi näkyvissä yhteneväisyyksiä susien laumakäyttäytymisessä, siksi tarkastelen hetken susien laumakäyttäytymistä. Tulen myöhemminkin teksteissäni viittaamaan ja vertaamaan koirieni käyttäytymistä susilaumaan.

Ennen kuin menemme susilauman käyttäytymisessä eteenpäin haluan nostaa esille yhden ajattelemisen arvoisen ajatuksen, jota jäin pohtimaan itse pidemmäksi aikaa lukiessani Barry Eatonin "Dominanssi - tarua vai totta" - kirjaa. Tuossa kirjassa Barry Eaton nostaa mielenkiintoisen kysymyksen esille, että onko mahdollista, että olemme soveltaneet aikaisemmin koirien laumakäyttäytymisessä vankeudessa eläneiden susilaumojen toimintaan. Sillä Eaton tuo esille kirjassaan että vankeudessa elävä susilauma koostuu toisilleen eri paikoista lähtöisin olevia, toisilleen aikaisemmin tuntemattomista eläimistä, joiden välillä syntyy sosiaalisia jännitteitä herkästi. Kun ehkä meidän olisi pitänyt tarkkailla ennemmin vapaana eläviä susilaumoja ja verrata koiriemme laumakäyttäytymistä niiden toimintoihin. Eatonin mielestä tyypillistä susilaumaa (vapaana elävää) tulisi tarkastella perheenä, jossa vanhemmat eläimet ohjaavat ryhmän toimintaa ja huolehtivat lauman johtamisesta jakamalla eri tehtävät keskenään. Jäin pohtimaan tosiaan tätä näkemystä pidemmäksi aikaa samalla kun mietin omien koirieni käytöstä. Eatonin ajatus ei minusta ole ollenkaan "hullumpi", sillä oman "kotisusilaumani" käytös on mielestäni enemmänkin perheen toimintaa kuin hierarkkista vallantaistelua, siksi esittämäni susivertaukset ovat nimenomaan vapaana toimivien susilaumojen vertailua koiralaumaani toimintaan.

Koirat ovat perineet susilta myös reviirikäyttäytymisen. Niin sudet kuin koiratkin ottavat ns. omaksi alueekseen jonkun tietyn tilan. Reviiri saattaa muodostua pienestä kerrostaloyksiöstä tai isosta maalaistalon tiluksista. Koiran reviiri on se alue, jossa se saa vapaasti liikkua ja jonne se voi laskea vapaasti hajumerkkejään. Reviiri tarkoittaa siis lauman omaa aluetta, jota puolustetaan muilta koirilta ja ihmisiltäkin hanakasti. Siksi esim. muualla hyvinkin ystävällinen ja sosiaalisesti käyttäytyvä koira saattaa hyökätä vieraan koiran kimppuun joka on tunkeutunut koiran reviirille. On muistettava, että reviiri on koiralle pyhäasia, eikä sen puolustamisessa koira näe mitään väärää. Jos reviirille halutaan tuoda vieras koira on sen tapahduttava laumanjohtajan ohjaamana.

Voin ujuttaa meidän laumaan melkein lähestulkoon koiran kuin koira, uroksen tai nartun, kunhan saapuva vieras koira ei itse haasta laumaamme. Kotiimme tulee vieraita koiria aina aika-ajoin hoitoon tai synnyttämään pentunsa, niin toimin seuraavasti: Suljen ensin oman laumamme yhteen huoneeseen, jonka jälkeen päästän vieraan koiran tutustumaan keittiöömme ja eteiseen. Kun vieras on haistellut kotimme hajuja hetken aikaa rauhassa ja vetänyt hetken henkeä alan päästämään oman laumamme jäseniä yksi kerrallaan tapaamaan tulokasta. Aloitan aina siitä koirasta, jonka uskon olevan "suurin uhka" tulokkaalle. Esim. jos tulee narttu koira, päästän ensimmäisenä Alisan (johtajanarttu) katsomaan tulokasta ja tutustumaan siihen rauhassa, sen jälkeen päästän vanhimman narttumme (Tara) jne… Jokainen, pienikin urahdus saa laumanjohtajan (=minut) rähähtämään, jolloin omat koiramme ymmärtävät, että tulokas on johtajan suojeluksessa ja toivomuksesta tullut laumaamme. Ne jättävät tulokkaan nopeasti rauhaan, vilkuillen vain välillä sen toimia syrjäsilmällä.

Johtajan merkitys

Jokainen lauma muodostuu johtajista ja alempiarvoisista jäsenistä. Näin on ihmisten, susien, hevosten kuin koirienkin kohdalla. Jokaisessa yhteisössä on johtaja ja "alamaisia". Susilaumassa johdossa on alfapari, koiralauman johdossa tulisi aina olla ihminen. Jotta ihminen voisi toimia koiransa johtajana, sen on opittava tulkitsemaan koiransa toimia ja ilmeitä oikein. Monet koiran koulutusoppaat ovat täynnä erilaisia johtajuuden vahvistamiseen kehottavia ohjeita, kuten esimerkiksi: ihminen syö ennen koiraa, koira ei saa nukkua sängyssä, koiran yli ei saa koskaan astua, kiskova koira on dominoiva, koira ei saa koskaan aloittaa tai lopettaa leikkiä, koira ei saa kulkea ovista ensin jne… Kaikki nämä harjoitukset voivat olla ihan paikallaan jos perheessänne on koiran kanssa ongelmia johtajuuden kanssa, ts. se on yrittänyt kaapata teiltä vallan, mutta normaali elämässä näillä ohjeilla ei minun mielestäni tee mitään. Niiden suorittaminen ei vahvista sinun asemaasi johtajana koirasi silmissä. Koiran omistajan tulee kyllä olla koiransa johtaja, mutta näiden eleiden suorittamisella ei mielestäni ole mitään tekemistä koirien johtajuuden saavuttamisesta. Kun katson oman koiralaumani toimintaa ja leikkiä niin saan huomata, että eivät nekään noudata moisia sääntöjä keskeisessä kanssakäymisessään, vaikka niillä on aivan selvä oma arvojärjestyksensä

Miksi johtajat ovat johtajia? Johtaja on johtaja koska he ovat laumassa vahvimpia, terveimpiä, älykkäimpiä ja kokeneimpia. Johtajan tehtävänä on ensisijaisesti taata lauman eloonjäänti ja selviytyminen. Tästä syystä johtajat sanelevat aina mitä lauma tekee. Johtajan asema säilyy ainoastaan jos se osoittaa kokoajan valtansa. Johtaja ei kuitenkaan osoita valtansa väkivallalla vaan omalla asenteellaan. Johtajuus onkin mielestäni ennen kaikkea mielentila. Aina kun astut kotiovestasi sisään ja sinua vastassa on koirasi, niin muista että sinä olet "viisas kuningas" koirasi silmissä. Tunne itsesi voimakkaaksi, viisaaksi ja uhku itsevarmuutta. Kun menet koirasi eteen tällaisessa mielentilassa niin koirasi "vaistoavat" sinun johtajuutesi ja niiden mieleen ei tule kyseenalaistaakaan johtajuuttasi.

Laumassa johtajan tehtävänä on kontrolloida ja ohjailla lauman elämää ja muu lauma hyväksyy sen sumeilematta. Jokainen laumaan kuuluva jäsen on tyytyväinen jos ja kun he tietävät paikkansa laumassa. Jäsen elää onnellisena, sillä sille on kristallin kirkasta mikä sen tehtävä ja tarkoitus on lauman hyvinvoinnissa. Lauman yhtenäinen tavoite on sama kuin johtajan: lauman selviytyminen. Jäsenten tehtävä on tukea johtajaa tässä missiossa, mutta vain johtajan osoittamalla tavalla.

Kun lauman sisäiset asiat ovat järjestyksessä; kaikki tietävät paikkansa ja tehtävänsä niin laumalta saadun kunnioituksen johtaja maksaa laumalle takaisin ottamalla täyden vastuun lauman hyvinvoinnista / selviytymisestä. Tämä tulee esille esimerkiksi tilanteessa jossa vieras koira hyökkää lauman kimppuun: vaaran uhatessa johtajan tehtävänä suojella laumaa. Sen pitää olla valmis vaikka laittamaan henkensä lauman suojeluun. Ja siihen se on myös valmis. Muuten se ei voisi olla johtaja.

Lauman suojelu on yksi (muut ovat ruuanhankkiminen ja lisääntyminen) tehtävä jossa lauman luonnollista arvojärjestystä korostetaan. Johtaja on valmis suojelemaan laumaansa silmää räpäyttämättä ja eturintamassa. Johtaja valitsee tavan miten lauma toimii uhkatilanteessa: se joko päättää perääntyä (pakenee), jää tarkkailemaan tilannetta (jähmettyy) tai sitten se hyökkää (taistelee). Valitsipa johtaja minkä tahansa näistä kolmesta vaihtoehdosta, lauma tukee johtajansa päätöstä täydellisesti.

Lauman toiminnan takaamiseksi johtajuus on hyvin tärkeä asia. Ihmisen tulee nykypäivien "koiralaumoissa" olla aina se johtaja joka johtaa toimintaa. Johtajan tärkeimpiin tehtäviin kuuluu huolehtia laumanjäsenistä. Kaikki toiminta on lähtöisin johtajasta ja johtaja myös määrittelee lauman sisäiset säännöt. Johtajan aseman tulee olla niin vahva "alempiarvoisiin" laumanjäseniin suhteen, että normaalitilanteessa johtajan tiukka katse jo palauttaa lauman järjestykseen.

Hyvän johtajan tunnuslause voisi kuulua: "Luota itseesi, niin voit luottaa koiraasi. Kun koira luottaa itseensä, se voi luottaa sinuun."

Lauma kehittyy

Harvoin mikään ryhmä elää pysyvässä muuttumattomuudessa, vaan sen yksilöiden väliset suhteet muuttuvat. Mitä enemmän laumassa on jäseniä sitä useimmin muutoksia saattaa tapahtua ja mahdollisia konfliktitilanteita saattaa tulla eteen.

Kotonakin asuvilla koirilla on pyrkimys järjestäytyä jonkinlaiseen arvojärjestykseen. Koiralle on tärkeää löytää ns. oma paikkansa laumasta. Toimiva laumahierarkia edellyttää että lauman yksilöt sopeutuvat muodostuneeseen hierarkiaan oirehtimatta.

Omistajan tulee muistaa, että susilauman johtaja ei koskaan aseta laumansa jäseniä eriarvoiseen asemaan. Näin ollen esimerkiksi vanhaa koira ei ruokita ennen nuorta koiraa jne. Näin ollen yksi suurimmista virheistä mitä ihminen voi tehdä koiriensa kanssa, on puuttua niiden välisiin valtahierarkioihin. Monet koiranomistajat mieltävät automaattisesti vanhemman koiran nuorempaa "ylempiarvoisemmaksi". Ja lähtevät tukemaan vanhemman koiran asemaa laumassa. Koirille kuitenkin tällainen toiminta voi aiheuttaa stressiä, joka purkautuu laumanjäsenten välisinä yhteydenottoina. Tällöin monet omistajat pyrkivät entistä voimakkaammin vielä korostamaan vanhemman koiran johtajuutta nuorempaan nähden ja tilanne kiristyy entisestään. Miten sitten pitäisi toimia? Älä tue yhdenkään koirasi asemaa laumassa, anna koirien omien vaistojensa turvin asettautua mieleiseensä arvojärjestykseen. Yleensä nämä vallanvaihdokset tapahtuvat täysin omistajan huomaamatta. Jonakin päivänä huomaat vain että johtajana pitämääsi koira ei olekaan enää johtaja. Meidän laumassa esimerkiksi johtajanarttuna on nelivuotias Alisa vaikka sitä vanhempia koiria on laumassamme peräti kaksi: kuusivuotias Saaga ja kymmenenvuotias Tara. Tara oli vielä pari vuotta sitten johtajanarttumme, mutta jossain vaiheessa huomasin vain Taran väistävän Alisaa niiden kohdatessa ahtaassa paikassa. Nämä nartut eivät koskaan ole tapelleet tai korostaneet omaa johtajuuttaan vaan niiden vallanvaihto on tapahtunut kaikessa hiljaisuudessa ja yhteisessä ymmärryksessä.

Vaikka johtaja ei saa puuttua lauman sisäiseen järjestykseen ja sen muutokseen niin laumanjohtajan tulee puuttua kuitenkin lauman sisäisiin kiistoihin. Laumanjohtaja ei anna lauman jäsenten selvitellä välejään tappelemalla ja johtajan on huolehdittava että lauman sisäinen rauha säilyy huolehtimalla, että kukaan laumanjäsenistä ei joudu toisten kiusaamiksi tai kiusaa toisia. Kiusattu osapuoli ahdistuu ja se vaikuttaa suoraan koko lauman "henkeen". On hyvin yleisesti nähtävissä tällaisten laumojen muissa laumanjäsenissä oireita kasvavasta epävarmuudesta ja yleisestä pahasta olosta, jossa yksi kiusaa muita laumanjäseniä.

Itselläni on kokemusta myös tällaisesta tilanteesta jossa sosiaalisesti epävarma koira pyrki hallitsemaan muiden koiriemme vapautta hyvin aggressiivisesti ja mahtipontisesti. Esim. se kielsi nuorten koirien kisailut, määräsi ruokailunopeuden jne. Lopulta koko lauma voi huonosti, tämän yhden "diktaattorin" takia. Huono olo purkautui sitten koirien välisiin yhteydenottoihin. Lopulta totesimme, että lauman sekä tämän yksittäisen koiran kannalta on parempi antaa ko. koira kotiin, jossa se saa elää rauhassa ainoana koirana. Sen jälkeen kun tämä narttu oli muuttanut pois, laumassa tapahtui selvä rentoutuminen. Ensimmäisinä päivinä lauman diktaattorin poistumisen jälkeen laumajäsenet nukkuivat paljon. Näki kuinka koirat rentoutuivat ja tulivat selvästi iloisimmiksi, ne alkoivat jälleen kisailla keskenään.

Koiralle kanssakäyminen toisten laumanjäsenten kanssa on tärkeää sosiaalista toimintaa. Tervehtimis- ja leikkiseremoniat kuuluvat lauman jokapäiväiseen elämään. Eleet ja äänet ovat koirien tapa kommunikoida toistensa kanssa. Leikin tiimellyksessä syntyneet erimielisyydet useimmiten selvitetään keskenään vain uhkaavilla eleillä ja rauhoittavilla signaaleilla.